Tiedeleirikoulu Cernissä

Lue Eelis Ylösen, Justus Helon ja Tenho Korhosen matkakertomus sibisläisten hiukkaskiihdyttävästä matkasta Sveitsiin!

Saimme syksyllä 2017 mielettömän mahtavan mahdollisuuden matkustaa Sveitsiin tiedeleirikouluun, jonka aikana saimme perehtyä CERN-tutkimuslaitoksen saloihin. Tiedeleirikouluun kuului Cerniin tutustumisen lisäksi tieteen suurimpiin kysymyksiin perehdyttämistä Helsingin yliopistossa sekä muihin lähtijöihin tutustumista.

Reissu sai vahvistuksia Loimaan, Pöytyän Elisenvaaran sekä Etu-Töölön lukioiden oppilaista, joista osa oli ehkä meitäkin älykkäämpää porukkaa. Matkamme alkoi luokasta 46 kuuden fyssanlukijan voimin. FY8-kurssin asiat kirkkaasti mielessä lähdimme syventämään valaistumistamme hiukkasfysiikan ihmeellisestä maailmasta.

Ennen lentoa etsimme tietoa paikallisista jazz-klubeista ja löysimme heti ensimmäiselle illalle jamit AMR sud des Alpes-musaopistolta. Ennen iltaa meillä oli kuitenkin vielä pitkä iltapäivä aikaa kirjautua hotelliin, tutustua toisiimme ja opetella käyttämään paikallista julkista liikennettä, sillä varsinainen ohjattu Cernin tutkailu ja luennot alkoivat vasta seuraavana päivänä.

Cern6
Yksi Cernin alueen maamerkeistä oli pallonpyöreä esittelykohde Globe.

Saavuttuamme Geneveen saimme kulttuurillisen multihuipentuman paikallisessa McDonal’s-ravintolassa. Päivän aikana kävimme tutustumassa myös Cernin esittelykohteeseen Globe:iin, jossa kerrottiin muun muassa kosmisesta säteilystä. Illalla lähdimme kolmen sibisläisen bändisoittajan voimin jazzklubille. Jazz-stankut mielessä uskalsimme udella paikallisesta jamiperinteestä, ja housebändi otti meidät ilomielin mukaan soittamaan.

Cern2
Meininkiä jazzklubilta. Yllätyksen toi harmonikka, joka sopi jazzin tunnelmaan hyvin, kun sille annettiin tilaa.

Toisesta päivästä mieleen jäivät LHC (hiukkaskiihdytin), Higgsin hiukkanen ja standardimalli, ja ikuisesti jäivätkin. Niistä pidettiin luentoja ja ne mainittiin reissumme aikana kymmeniä, ellei jopa satoja kertoja. Cernin toiminta perustuukin lähes kokonaan kyseisiin kolmeen tekijään.

Samana päivänä Cernissä työskentelevä suomalainen Markus Nordberg piti meille luennon ja kertoi ihmeellisistä fyysikoista, joista joku keksi sienipäissään Plankin vakion ja toinen ratsasti valonsäteellä. Taitaa ne fyysikot vähän kaheleita olla. Hän myös painotti, kuinka yo-kirjoitukset dominoidaan derivoimalla.

Cern5
Koko porukka tutustumassa yhteen LHC:n havaintopisteeseen.

Ensimmäisenä “tiedepäivänä” valkeni, että päivät Cernissä ovat pitkiä, kun ohjelmaa on paljon, eikä aikaa jäänyt illalla hengailuun, ainakaan säädettyjen aikataulujen puitteissa. Ongelma ratkesi sillä, että annoimme piupaut aikataululle ja etsiydyimme paikalliseen ravintolaan. Onneksi Sveitsissä on halpaa.

Cernin uusin suunnitelma on rakentaa uusi LHC:tä huomattavasti pidempi, suora hiukkaskiihdytin, jolla päästäisiin vielä LHC:tä suurempiin liike-energioihin eli hiukkasten nopeuksiin. Ongelmana on, että kiihdytin koostuisi useasta miljoonasta parinkymmenen sentin pituisesta palikasta, joiden valmistukseen tämän hetkisellä valmistuspotentiaalilla kuluisi arvioiden mukaan monta sataa vuotta liikaa. Ei ole mennyt projektin suunnittelu ihan putkeen, kun projektin hinnaksikin tulisi “kevyet” kahdeksan miljardia euroa.

Cern1
Tulevaisuuden hiukkaskiihdyttimen prototyyppejä.

Cernissä tutkijat ovat kuitenkin oman alansa huippuja, joten ei heille voi antaa kun respectiä heidän tekemästään työstän. Siellä työskennellään niin äärimmäisissä oloissa äärimmäisten asioiden äärellä, että suunnitelmat ja tutkimukset ovat myös sen mukaisia.

Cern3
Tunnelma on intiimi, kun jokainen ryhmä yrittää nähdä sumukammiossaan avaruudesta tulevaa taustasäteilyä. Vain yhden ajatukset ovat herpaantuneet… 😀

Yllätyimme, kun kuulimme, että Cernissä työskentelee tutkijoita ympäri maailmaa. Heistä monet tekevät työtä etänä, esimerkiksi kotimaasta käsin. Samalla kun Cern välittää uusinta tutkimustietoa tiedeyhteisölle, se tuo ihmisiä yhteen. Ehkä joku meistäkin sinne vielä jossain elämän vaiheessa päätyy.

Cern4
Vierailimme myös YK:n päämajassa, ja erityistä huomiota herätti tämän luentosalin kauneus. Katon taideteoksella on suuri merkitys tilan elävyyteen. Ehkä päätöksentekokin sujuu avoimemmin mielin.

Kiitämme vielä koko porukalla Katri Halkkaa, joka tämän mielettömän mahtavan kokemuksen meille järjesti!

Teksti: Eelis Ylönen, Justus Helo ja Tenho Korhonen
Kuvat: Eelis Ylönen ja Tenho Korhonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s