Tunteet tarttuvat työpaikalla – tunnetutkija Mikko Salmisen vierailu Sibiksessä

Psykologian ja filosofian opiskelijat kerääntyivät yhdessä luokkaan 35 kuuntelemaan vastaväitelleen tutkijan esittelemiä mielenkiintoisia tutkimusasetelmia ja –tuloksia tunteista.

Screenshot 2018-12-11 10.36.14Mikko Salminen väitteli syyskuussa aiheesta ”Emotions and psychophysiological responses in organizational social interaction”.  Hän tutki väitöskirjassaan tunteiden tarttumista työelämässä niin aidoissa vuorovaikutustilanteissa kuin virtuaalihahmojenkin avulla. Hän analysoi mm. satoja esimies/alainen kehityskeskusteluja.  Mukana oli eri toimialojen firmoja, mutta myös Helsingin opetusviraston rehtoreita ja opettajia.

Aluksi Mikko Salminen esitteli opiskelijoille perustunteet ja niiden merkityksen ihmisen selviytymisen kannalta. Hän kertoi myös tunnetutkija Lauri Nummenmaan tutkimuksista siitä, missä kehon osissa ihmiset kokevat kunkin tunteen.  Esimerkiksi viha tunnetaan yleisesti käsissä kun taas pelko jaloissa.

Tunteiden tarttumisen tutkimuksessa Salminen käytti mm. itsearviointiraportteja ja psykofysiologisia mittauksia. Tutkittavien aivojen sähköistä toimintaa tarkkailtiin sosiaalisen vuorovaikutuksen aikana. Myös kämmenten hikoilua ja kasvolihasten aktivoitumista mitattiin. Mukaansa Salminen oli ottanut EEG myssyn ja esitteli sen toimintaperiaatteen opiskelijoille.

Yksilötasolla positiivisia tunteita työpaikalla syntyy, kun saamme positiivista palautetta tehdystä työstämme, koemme palkitsevia vuorovaikutustilanteita ja koemme saavuttavamme omia tavoitteita. Vastaavasti koemme negatiivisia tunteita, kun palaute työstämme on negatiivista, vuorovaikutustilanteet eivät ole meille palkitsevia ja emme pysty saavuttamaan tavoitteitamme.

Kun sekä esimies että alainen olivat ekstroverttejä, keskustelun aikana heillä oli enemmän hymyilyyn viittaavaa kasvolihasaktivaatiota. Mutta näin oli myös introverteillä. Pelkkä ekstroverttiys ei siis takaa sosiaalisesta tilanteesta hyvin suoriutumista. Salmisen mukaan voikin hyvin olla, että vuorovaikutustilanteessa on tärkeää persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuus keskustelukumppanin kanssa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koehenkilöt säätelivät tunneilmaisujaan myös teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. Salmisen mukaan tunne voi tarttua myös sähköpostitse tai pikaviestipalvelun viestistä.

”Kyllä tunteet on ihan keskiössä, kun mietitään, mitä ihminen on. Ja me ei voida olla viestittämättä tunteitamme, vaikka haluaisimmekin” totesi Mikko Salminen lopuksi.

Screenshot 2018-12-11 10.36.24

Teksti ja kuvat: Minka Kallio

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s