Vinkkejä etäkoulusta selviytymiseen

Lukiot ovat olleet etäopetuksessa jo tovin ja monille opiskelijoille etäopiskelu on haastavaa. Päivät saattavat koostua makoilusta ja sisällä yksin oleskelusta. Tässä on viisi vinkkiä, jonka avulla etäopiskelu saattaa sujua paremmin.

  1. Erottele vapaa-aika ja koulu selkeästi toisistaan. Pyri tekemään koulutehtävät oppitunneilla. Jos kaikki tunneilla tehdyt tehtävät jäävät illaksi, päivärytmi sekoittuu helposti ja koulupäivät venyvät normaalia pidemmäksi. Normaalin rytmin ylläpitäminen auttaa opiskelua ja helpottaa lähiopetukseen palaamista.
  1. Vältä opiskelua sängyssä. Vaikka oppituntien aikana makoilu voi vaikuttaa houkuttelevalta, se saattaa vaikeuttaa opiskelua. Työpöydän tai muun työpisteen äärellä opiskelu auttaa erottelemaan koulupäivän ja vapaa-ajan. 
  1. Liiku! Pelkkä kotona makoilu ei ole hyväksi, joten kannattaa muistaa liikkua päivän aikana. Tee edes lyhyt kävelylenkki välitunnilla. Se auttaa jaksamaan paremmin ja keskittyä oppitunteihin päivän aikana.
  1. Tee aikataulu! Etäopiskelussa pakollisten tehtävien teko venyy helposti ja tehtävät saattaa kasaantua. Tee suunnitelma, mitä koulupäivän aikana pitää tehdä. Suunnittelu auttaa hahmottamaan paremmin pakolliset tehtävät ja suunnitelman teko saattaa vähentää stressiä.
  1. Ole armollinen itsellesi! Monille opiskelu etänä on haastavampaa kuin lähiopetuksessa. Se riittää, kun yrität parhaasi. 

Teksti ja kuvat: Aino Salonen

Sinfiksen syyslukukausi 2020

Koulumme sinfoniaorkesterin syyslukukausi lähti käyntiin abien etäopetuksesta huolimatta. Harjoituksia pidettiin tuttuun tapaan tiistaiaamuisin monien muiden opiskelijoiden vielä nukkuessa. Me abit emme päässeet alkusyksystä stemmiksiin, joten jouduimme opettelemaan kappaleet kotona. Pääsimme onneksi mukaan koko orkesterin yhteisiin harjoituksiin, joissa kävimme kappaleita läpi Juhani Lamminmäen johdolla.

Koska viime kevään periodi jäi kesken, jatkoimme osittain saman ohjelmiston työstämistä vielä syksyllä. Keväällä äänitimme stemmoja Lamminmäelle, mutta nyt pääsimme soittamaan yhdessä. Tutun ohjelmiston takia stemmisten jääminen väliin ei juurikaan vaikeuttanut harjoituksia ja yhdessä musisoiminen oli pitkän tauon jälkeen erittäin tervetullutta.

Harjoituksissa noudatettiin turvavälejä ja muita virallisia korona-tilanteeseen liittyviä suosituksia. Ne mahdollistivat yhdessä soittamisen, ja kuten ennenkin, Sinfiksessä soittaminen oli hauskaa ja palkitsevaa. Korona-tilanne ei siis juurikaan haitannut harjoituksiemme kulkua.

Ohjelmistomme oli monipuolinen ja kiinnostava. Kasken preludin hento, mutta voimakas tunnelma, Beethovenin seitsemännen sinfonian oveluus, sekä Rahmaninovin toisen pianokonserton mahtipontisuus – jonka kruunasi upea solistimme, Iivari Aalto – muodostivat mitä loistavimman kokonaisuuden.

Juhlasali ennen konserttia

Kaikeksi onneksemme vallitseva korona-tilanne ei estänyt meitä esiintymästä, vaikka konserttiin otetiinkin vain rajoitettu määrä yleisöä. Konserttia pystyi myös katsomaan suorana lähetyksenä netistä, jonka ansiosta kaikki halukkaat pääsivät nauttimaan tilaisuudesta.

Sinfis vauhdissa

Koululla pidetty esitys onnistuikin hyvin. Konsertti oli menestys, kiitos kapellimestari Juhani Lamminmäen, sekä solistina toimineen Iivari Aallon taituruuden. Suuret kiitokset kuuluvat myös kaikille soittajille sekä yleisölle.

Teksti ja kuvat: Pyry Talvitie 18E

Woitto kuvataiteilijana

KU4-kurssi Taiteen monet maailmat tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisen moninaisuuden kannalta. Kurssilla tutustutaan taidehistoriaan ja eri tyylikausiin.  

Kuvataideopettaja Juulia Jurvanen sai opiskelijoiden kanssa idean ottaa koulukoira Woitto mukaan tunnille. Ja Woittohan oli heti walmis! 

Ensin Woitto tutustui grafiikan tekniikoihin eli painamiseen esimerkiksi laatalla ja erilaisilla esineillä. Koiran tassun jättämä jälki on tavallaan myös painantaa.  

Macintosh HD:Users:minkakallio:Desktop:W painaa kuvaa.jpg

Mutta woi, Woiton tassun muoto osoittautui liian moninaiseksi ja karvaiseksi. Lisäksi savessa olisi pitänyt seistä liian pitkään liikkumatta. Tämä tekniikka ei ollut omiaan Woitolle, niinpä siirryttiin maalaamiseen.  

Action painting osoittautui woittoisaksi. Se on 1950-luvun abstraktin ekspressionismin suuntaus, johon liittyy performatiivisuus, kehollisuus ja spontaani ilmaisu. Luokan lattiaan teipattiin  isot paperit.  Maalaukseen käytettiin myrkytöntä vesiliukoista peiteväriä. Woitolla oli tässä työskentelyssä puolellaan pettämätön etu: neljä tassua. Niistä syntyi omanlainen jälki ja kuvio toistuen useita kertoja.  

Macintosh HD:Users:minkakallio:Desktop:IMG-20200824-WA0010.jpg
Macintosh HD:Users:minkakallio:Desktop:IMG-20200824-WA0008.jpg

Kokeilu oli kaiken kaikkiaan hauska ja onnistunut. Se synnytti myös ajatuksia ja kysymyksiä eläimen ja ihmisen olemuksesta, tietoisuudesta ja tekijyydestä. Voiko näin syntynyttä teosta sanoa taiteeksi? Kuka sen määrittelee? Entä kuka määrittelee sen, milloin teos on valmis? Onko Woitolla tekijänoikeudet teokseensa? Woisiko Woiton teoksia huutokaupata ja kerätä näin rahaa esimerkiksi eläinsuojeluun?  

Mukana avustamassa kokeiluissa olivat KU4 -kurssin opiskelijat Iiris Nummi, Nia Reinilehto ja Fanni Niikko. Woitto kiittää heitä ja opettajaa hienosta ideasta ja mahdollisuudesta osallistua kuvataiteen oppitunnille! 

Macintosh HD:Users:minkakallio:Desktop:IMG-20200824-WA0001.jpg

Rakkaus-teos on tällä hetkellä kehystettävänä, mutta muita Woiton teoksia on esillä kuvataiteen ja psykologian luokassa.  

Teksti: Juulia Jurvanen ja Minka Kallio 

Kuvat: Nia Reinilehto